Baltian maat hakevat apua Yhdysvalloista

Ennen Baltian valtioiden päämiesten triotapaamista presidentti Trumpin kanssa Washingtonissa Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite selitti kansallisessa julkisessa radiossa LRT, että he pyysivät Yhdysvaltojen presidentti tehostamalla Yhdysvaltojen joukkojen suojelua ja läsnäoloa heidän maaperällään. Baltian maat pelkäävät Venäjän toimia konfliktikynnyksen alapuolella, mikä antaa mahdollisuuden turvautua Atlantin liiton 5 artiklaan, erityisesti näissä kolmessa maassa elävän erittäin suuren venäläisen vähemmistön takia, ja Baltian viranomaiset tosiasiallisesti "suhtautuvat siihen huonosti", vaikka tilanne on parantunut huomattavasti EU: n toiminnan jälkeen. Pelätyin skenaario olisi Venäjän puuttuminen näiden vähemmistöjen kapinan apuun Ukrainan Donbassin tai Georgian Etelä-Ossetian mallin mukaan.

Huolimatta Baltian maiden armeijoiden budjettien huomattavasta kasvusta, kaikki kunnioittavat Naton määräämää 2 prosentin sääntöä, ne eivät edelleenkään pysty toteuttamaan sellaisia ​​laitteita kuten hävittäjälaivasto tai raskaat säiliöt, jotka todennäköisesti epäonnistuvat. Vastustavat tehokkaasti tavanomaista venäläistä loukkaavaa, ja siksi niillä on varoittava rooli. 

Kuten kaikki alhaisen BKT:n maat, Baltian maat eivät enää pysty varustautumaan uusilla ja nykyaikaisilla laitteilla, koska hinnat ovat nousseet niin korkealle. Itse asiassa lähes puolet EU-maista on nyt pakotettu varustautumaan suurimmalla osalla käytettyjä lentokoneita tai panssaroituja ajoneuvoja (Liettua, Latvia, Viro, Bulgaria, Unkari, Tšekki, Slovakia, Kroatia, Slovenia, Portugali jne.) ja useat maat, kuten Kreikka ja Espanja, kohtaavat ilmeisiä vaikeuksia kaluston uusimisessa. Nämä maat ovat siten yhä enemmän riippuvaisia ​​Yhdysvalloista puolustuksessaan, ja niistä on vastahakoisesti tulossa merkittävä äänioikeus, joka on linjassa Yhdysvaltojen kanssa eurooppalaisissa prosesseissa.

Euroopan unionilla on kuitenkin mahdollisuus keskittää osa toimistaan ​​tämän ongelman ratkaisemiseksi yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla. Integroimalla Euroopan maaperän veroinvestointien tuoton eurooppalaisten palvelujen piiriin EU voisi järjestää ohjelman nämä kriteerit (alhainen BKT, huono kalusto/sotilaallinen suhde) täyttävien Euroopan maiden varustamiseen tarjoamalla rahoitusta 20 vuoden laitteiden valmistukseen. Euroopassa yli 75 prosenttia, ja maan (tai valmistusmaiden) vastaava osuus on jopa 35 prosenttia ohjelman toteuttamiseen liittyvien investointien tuoton perusteella, ja vastaava 15 prosentin osuus EU:sta. Maat, jotka eivät täytä kriteerejä, hyötyisivät myös 35 prosentin alennuksesta, mutta vain EU:n 5 prosentin osuudesta.

Tämä toimenpide suosisi eurooppalaisia ​​yrityksiä, kun taas nykyään amerikkalaiset yritykset ovat menestyneet Euroopassa.

Näin ollen tämän mallin mukaan uusi Mirage 2000 -lentokone, joka on modernisoitu vastaavan luokan lentokoneiden, kuten Gripenin tai F16:n, tasolle, joka siten maksaisi 35-40 miljoonaa euroa yksikköä kohden, voitaisiin tarjota näissä maissa 2 miljoonaa euroa vuodessa laitetta kohden. Tällä hinnalla Latvian kaltaisilla mailla voisi olla 15 lentokoneen laivue ja oma ilmapuolustus.

Tällainen malli antaisi myös mahdollisuuden vähentää 40–50 prosenttia puolustustarvikeinvestoinneista julkisen velan tileiltä, ​​jolloin kaikki Euroopan maat voisivat lisätä puolustustarvikkeiden hankintaan osoitettuja budjettejaan jopa 50 prosenttia koska se on suunniteltu ja valmistettu Euroopassa.

Jatkoa ajatellen

SOSIAALISET VERKOSTOT

Viimeiset artikkelit