Sri Lankan viranomaisten kerrotaan luovuttaneen 99 vuoden toimiluvan kiinalaiselle yritykselle Hambantotan sataman toimintaaniemimaan eteläkärjessä ja siksi Intian Keralan ja Pondicherryn maakuntien välittömässä läheisyydessä. Tämä ilmoitus seuraa Kiinan laivastotukikohdan avaamista Malediiveilla ja Kiinan tukikohtien avaamista Bangladeshiin ja Pakistaniin.
Intian hallitus on ilmaissut huolensa siitä, että Kiinan laivaston alukset käyttävät tätä siviilitoimilupaa, mikä edelleen lukitsee Intian helmikaulakorujoka muodostaa useat Kiinan laivastotukikohdat ja lentotukikohdat, jotka on perustettu Intian ja Tyynenmeren alueelle viime vuosina. Tyynellämerellä Australian ja Uuden-Seelannin viranomaiset ilmaisivat huolensa Kiinan viranomaisten ja Kiinan edustajien välisistä keskusteluista. Vanuatun saaren sijoittaakseen sinne laivastotukikohdan, vain 2000 km päässä Australian rannikolta.
Jos Kiinan ja Intian välistä kilpailua on viime vuosina käsitelty pääasiassa maanäkökulmasta, ja Doklhamin tasangolla olevien kahden maan armeijoiden väliset kitkat ovat toistuvia, niin laivasto on Intian kannalta strategisin kysymys.
Nykyään Intialla ei todellakaan ole juuri lainkaan liittolaisia rajoillaan, kun taas sillä ei ole pulaa vastustajista, ennen kaikkea Kiinan ja Pakistanin liittoutumasta. Lisäksi sen voimakkain mannermainen liittolainen, Venäjän federaatio, näyttää vähitellen kääntyvän pois siitä ja siirtyvän lähemmäksi Kiinaa ja mikä yllättävämpää, Pakistania.
Itse asiassa pääsy Intian ja Tyynellemerelle on tärkeä kysymys maailman johtavalle demokratialle, koska se on ainoa jäljellä oleva viestintäkanava konfliktin sattuessa. Ja juuri tästä näkökulmasta Hambantotan satamaa koskeva ilmoitus hälyttää viranomaisia ja Intian laivaston esikuntaa. Yksittäin tällä ilmoituksella ei ehkä ole merkitystä, vaikka tämä satama on strategisesti sijoitettu valvomaan siirtoja kahden valtameren välillä. Mutta ota perspektiiviin Pakistanin laivastotukikohtia koskevat ilmoitukset, Malediiveilla, ja klo Bangladesh, näyttää siltä, että he pystyvät luomaan merisaarron kaikkiin Intian satamiin.
Toisaalta Kiinan laivastotukikohtien avaamiseen liittyy aina merkittäviä taloudellisia investointeja isäntämaan paikalliseen ja kansantalouteen, maan taloudellisen riippuvuuden lisääminen Kiinasta ja Kiinan poliittisen vallan vahvistaminen. Siten Bangladesh, kuten Nepal, allekirjoitti äskettäin puolustus- ja sotilasyhteistyösopimukset Pekingin kanssa.
Lopuksi Kiinan laivastolla on nyt tarvittavat ja riittävät voimat sijoittaakseen näihin satamiin laivoilla, joiden sotilaallinen voima ei ole symbolinen, mikä luo tärkeitä tukipisteitä suuren osan alueen kautta kulkevista kaupallisista reiteistä estämiseksi. Nämä pisteet itse luottavat useisiin ilma- ja laivastotukikohtiin Kiinan alueella sekä Kiinan merellä, jotka ovat nyt täysin Pekingin hallinnassa, huolimatta siitä, mitä kansainväliset viranomaiset sanovat.
Intia yrittää reagoida ja ilmoitti viime kuussa allekirjoittaneensa sopimuksen saarten viranomaisten kanssa Seychellitperustaa sinne myös laivastotukikohta. Mutta ennen kaikkea voimme luoda suoran yhteyden tämän tilanteen ja Intian laivaston ilmaiseman kiireellisen tarpeen välille helikopteritukialusten hyökkäysalukset, kuten ranskalainen BPC Mistral, jotka ovat välttämättömiä hyökkäyksiä varten meritse. Ilmoitus, joka toistaa Japanin viranomaisten aiheesta amfibioprikaatin perustaminen, ensimmäinen toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, ennakoiden amiraali Nimitzin Tyynenmeren sodan aikana toteuttamaa "hyppystrategiaa".
