Suomi ja Ruotsi voivat liittyä Natoon, mutta myönnytykset Turkille ovat korkeat

Koska Turkki on useiden eurooppalaisten pakotteiden kohteena sen väliintulon Syyriassa, Libyassa ja joukkojen sijoittamisen jälkeen Itä-Välimerellä Kreikkaa ja Kyprosta vastaan, presidentti Erdogan tiesi, että Suomi ja Ruotsi olisivat hänelle valtava painostuskeino lieventää tilannetta. Nämä pakotteet ja pakottaa kaksi Skandinavian maata tukemaan kurdiliikettä. Vastustamalla lujasti näiden kahden maan liittymistä Atlantin liittoon RT Erdogan on todellakin saavuttanut tavoitteensa, ja jos virallisissa lehdistötiedotteissa suhtaudutaan myönteisesti Ankaran veto-oikeuden kumoamiseen näissä liittymisissä, mikä avaa tien nopeutetulle prosessille. liittyminen vastatakseen Venäjän kasvavaan uhkaan, Tukholma ja Helsinki, mutta myös amerikkalaiset ovat todennäköisesti joutuneet antamaan periksi monille turkkilaisille vaatimuksille, joista osa ei mene ilman, että niiden toteuttamisessa on tiettyjä ongelmia.

Turkin vaatimukset kattoivat useita kohtia, jotka ruotsalaiset ja suomalaiset hyväksyivät Naton Madridin huippukokouksen yhteydessä käydyissä neuvotteluissa. Ensinnäkin Ankara vaati Ruotsin asevientikiellon lopettamista aseistusjärjestelmien toimitukselle Turkille ja Skandinavian maiden teknologisen puolustusyhteistyön aloittamista Turkin teollisuuden kanssa. Tämä pyyntö on merkittävä, koska tietyillä alueilla se mahdollistaa kiertämisen muiden Euroopan maiden käyttöön ottamat pakotteet, jotka haittaavat puolustuksen teollista ja teknologista ponnistusta RT Erdoganin kihloissa viisitoista vuotta. Tämä koskee erityisesti laivaston ja sukellusveneiden propulsiotekniikoita sekä tiettyjä komposiittimateriaaleja ja korkean teknologian metalliseoksia, joita Turkista puuttuu tiettyjen ohjelmien toteuttamiseksi, kuten Altay-tankki.

Toiseksi Ruotsi ja Suomi sitoutuvat olemaan tukematta enää YPG:n kurdipoliittisia liikkeitä ja harjoittamaan lujaa politiikkaa Turkkia uhkaavia kurditerroristijärjestöjä, erityisesti PKK:ta, vastaan. Helsinki ja varsinkin Tukholma olivat kuitenkin ottaneet hyväntahtoisen kannan kurdidiasporaa kohtaan, erityisesti toivottamalla YPG:n ja Peshmergasin johtajat tervetulleiksi. Tämä kohta tulee olemaan erityisen kriittinen Ruotsissa, koska Magdalena Anderssonin hallitus vastusti epäluottamuslausetta vasta muutama viikko sitten järjestön tuen ansiosta. Kurdiperäinen kansanedustaja Amineh Kakabaveh ja itse oli entinen peshmerga, jälkimmäinen on tehnyt sen selväksi tämän poliittisen tuen ehtona oli Ruotsin kansallinen tuki kurdiasialle. Lisäksi Ankara sai Tukholmasta ja Helsingistä takeet siitä, että Skandinavian maat vastaisivat myönteisesti Turkin luovutuspyyntöihin koskien mahdollisia terroristiliikkeiden johtajia, mikä ei mene ilman merkittäviä protestiaaltoja molemmissa maissa, niin poliittisesti kuin yhteiskunnallisesti.

75 % tästä artikkelista on vielä lukematta,
Tilaa päästäksesi siihen!

Les Klassiset tilaukset tarjota pääsy
artikkelit täysversiossaanja mainosvapaa,
alkaen 6,90 €.

Uutiskirjeen tilaus